Explore
Also Available in:

Kielten synty

Luotiinko kaikki nykyiset kielet erikseen? Ja jos ei, ovatko kielet sitten kehittyneet? Kuten tavallista, vastaus löytyy Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta.

Kirjoittaja Carl Wieland
Luominen nro 2: s. 30–34

Artist’s reconstruction of the Tower of Babel.Yhdistelmägrafiikka: Brendon O’Loughlin ja Steve Cardno
Taiteilijoiden jäljitelmä Baabelin tornista. Muinainen histori­oitsija Herodotos, joka näki tornin mat­kal­laan halki Baby­lonian, kuvailee tornia kah­dek­san­tasoi­sek­si, jättiläis­mäi­seksi, 60 metriä (noin 20 nykyisen kerros­talon kerrosta) korkeaksi. Tämä mui­naisten zikku­ratien mukaan muotoiltu näkymä on luulta­vasti hyvin saman­lainen kuin miltä Baa­belin torni on näyttänyt.
Kuvat: Michael C. Luddeni292-zig-staircase
Entisöidyt zikku­ratin portaat Uurissa, nyky­päivän Ira­kissa.
292-zig-foundations
Mies arveltujen Baabelin tornin perus­tusten vie­ressä. Nykyään valtavan tornin paikalla (joka oli oletetun silmin­näkijän, kreik­kalaisen histori­oitsijan, Hero­dotok­sen kuvauk­sen mukaan noin 60 m korkea) on jäljellä enim­mäkseen vain suuri kuoppa. Paikalliset asukkaat ovat käyttä­neet tornin tiiliskivet jo kauan sitten muihin raken­nuksiin.
292-zig-nebs-palace
Nebu­kad­nes­sarin palatsin julki­sivun enti­söinti.
292-zig-mortar
Lähi­kuva käsin­tehdyistä tiilistä Baby­lo­nias­sa. Kuvassa nähdään alku­peräistä ”maa­pihkaa” muuraus­laastina.
292-zig-at-ur
Osittain entisöity zikkurat Uurissa, nyky­päivän Irakissa. Baabelin tornin alemmat tasot ovat saatta­neet näyttää tältä.

‘Dr Wieland’, sanoi rohkein kolmesta nuoresta kristitystä lähes­tyes­sään minua Singaporen kirkossa pitämäni luomis­semi­naa­rin tauolla, ‘Me kaikki olem­me koulu­tuk­sel­tamme kieli­tie­teili­jöitä; olemme valmis­tautu­massa lähe­tys­työhön Myan­mariin [Burma]. Oli­sit­teko hyvä ja kertoi­sitte meille sanoo­ko Raa­mattu mitään kielten synnystä?’

Toivuttuani yllättävän kysymyksen aiheuttamasta hämmennyksestä sanoin: ‘Kyllä tosiaankin sanoo’. Selitin heille miten maail­man­laa­jui­sesta veden­paisumuk­sesta eloon­jääneet (kaikki polveu­tuivat Nooan perheestä) uhmasivat Jumalan käskyä, jonka mukaan heidän olisi kuulunut levittäytyä ja täyttää maa. Sinearin (Sumeria/Babylonia) lakeu­della he alkoivat raken­taa suur­kaupun­kia nimeltä Baabel sekä tornia, jonka huippu ulottuisi ‘tai­vaa­seen’.1 Tuohon aikaan, ehkä vain noin 100 vuotta veden­paisu­muksen jälkeen, he kaikki elivät yhä samassa yhteis­kunnas­sa ja puhui­vat samaa kieltä.

Rangaistukseksi heidän kapi­noin­nis­taan Jumala sekoitti heidän kielensä, niin etteivät he pystyneet ymmär­tämään toisiaan ja hajaan­tuivat yli kaiken maan. Siten tämä erilaisten kielten luo­minen oli äkil­linen ja ihmeel­linen tapah­tuma.

Huomasin nuorten kristittyjen olevan ymmäl­lään, jopa huolis­saan. ‘Olisit­teko hyvä ja voisitte näyttää meille missä kohden tuo sano­taan?’ Niinpä avasin Ensim­mäisen Moosek­sen kirjan ja luin ääneen olen­naiset kohdat. Tämä näytti vain lisää­vän heidän levotto­muut­taan, vaikkakin se oli naa­mioitu heidän kul­ttuu­rinsa luon­taiseen koh­teliai­suuteen.

Jätin sivuun silmiin­pistävän kysy­myksen siitä, miten he voisivat olla lähes val­miita mene­mään lähetys­kentille noin huonolla Raama­tullisen historian tunte­muksel­la ja mietin miksi saman Herran Sana, jota he olivat lupau­tuneet palvele­maan lähe­tys­kentillä, aiheutti sel­laisen tyr­mis­tyk­sen?

Sitten asia valkeni minulle. Kieli­tie­teili­jöinä nämä ihmiset olivat täysin tietoisia siitä, miten kielet muut­tuvat kaiken aikaa. Eikä aino­astaan tästä vaan he olivat tut­kineet todis­teita nykyisin melko erilaisilta vaikuttavien kielten his­torial­lisista yhtey­ksistä.

Ja kuitenkin Ensim­mäisessä Moosek­sen kir­jas­sa oli kohta, jonka olisi pinnal­lisella vilkaisulla voinut ajatella tarkoit­tavan, että kaikki kielet, joita nykyään puhut­tiin heidän alueel­laan (heidän omien suku­jensa hokkien­kiina, heidän intia­laisen naa­puri­kan­sansa puhuma tamilin kieli ja Myan­marin karenien heimo­laisten käyttämä kieli) ilmaan­tuivat samaan aikaan, ihmeen kautta.

Mutta Ensim­mäinen Moosek­sen kirja ei tieten­kään opeta tällä tavoin, eikä myös­kään sitä, että kaikki noin 800 Papua–Uuden–Guinean kieltä (ja monta muuta murretta) saivat alkunsa Lähi–idästä välittö­mästi. Katso­kaamme ensiksi tätä kieli–aihetta ja kielten muuttu­mista.

Muuttuvat kielet

Jokainen, joka epäilee, että kielet eivät muutu voi lukea runoilija Geoffrey Chaucersin 600 vuotta sitten kirjoit­tamaa kirjaa Canterbury Tales (Canterburyn tarinoita) englan­nin­kielellä. Tässä esimerkki kirjasta: ‘… the yonge sonne hath in the ram his half cours yronne, and small fowls maken melodye, that slepen all the night with open yë ’. Vaikka nyky­päivien Kuningas Jaakon Raa­matun­kään­nöksen (King James Bible) vuoden 1769 tarkistettu painos ei olekaan aikamme englan­ninkieltä, myös se on huomiota herät­tävän eri­lainen kuin sen alku­peräinen vuoden 1611 painos.2 Siihen on tehty kymmeniä­tuhansia välttä­mättö­miksi katsot­tuja muutok­sia, jotta se olisi ym­mär­ret­tävä kansalle, jonka oma englanninkieli on jatkanut muuttu­mistaan.

Kirjoitusten, erityisesti painetun sanan leviä­minen on luulta­vasti hidas­tanut erilais­tumis­tahtia, joka voi olla eri­tyisen nopeaa kulttuu­reissa, joissa ei ole kirjallista kieltä.3 Näin käy varsinkin siellä missä ryhmät eriste­tään joksikin aikaa niin, etteivät he voi olla yhtey­dessä toisiinsa. Kaksi papua­laista kylää eris­täytyi toisis­taan karun, vuoris­toisen seudun vuoksi. Näiden kylien asukkaat, jotka puhuivat samaa kieltä kymmeniä suku­polvia sitten, eivät nykyään välttä­mättä pystyisi edes kommuni­koimaan kes­kenään (katso kuva oikealla).

Lisäksi on kieh­tovia todis­teita eri kielten välisistä yhteyk­sistä. Osaan sekä saksaa että englantia ja huomasin, että pystyin usein ymmär­tämään myös hollan­nin­kielisiä tekstin­pätkiä, vaikka en ymmärrä ollen­kaan puhut­tua hol­lantia. Ikään kuin hollannin­kieli olisi jotakin näiden kahden kielen ‘väliltä’. Esi­merkiksi:

Englanti Hollanti Saksa
water [vesi] water Wasser
dog (hound) [koira] hond Hund
clock [kello] klok Uhr

Kun sitten kävin 500 vuoden ikäisellä hollanti­laisten meri­miesten hautaus­maalla Malakassa (Melaka) Malakan niemi­maalla, huomasin ymmär­täväni paremmin hauta­kivien kaiver­ruksia kuin nyky­hollantia. Ilmeisesti nämä kielet ovat olleet aikai­semmin vieläkin lähem­pänä toisiaan. Ne ovat ‘vieraan­tuneet’ toisis­taan ja ajan kuluessa etään­tyminen jatkuu edel­leen.

Yhtäläisyydet saksan, hollannin ja englannin välillä kuulos­tavat aivan perustel­luilta, kuten myös yhtä­läi­syydet vaikkapa italian, portugalin, espanjan (joitakin niin kutsu­tuista romaa­nisista kielistä) ja muinaisen latinan välillä. Lisäksi yhtä­läi­syydet myös näiden kahden ryhmän välillä ovat silmiin­pistävän ilmeisiä. Huomioi esimerkiksi kuinka aiemman esimerkin saksan­kielinen kello–sana ‘uhr’ kuulostaa samalta kuin englan­nin­kielen ‘hour’ [aika, hetki, tunti], mikä vuoro­staan on kuin latinan ‘hora’.4

Eivätkä pelkästään nämä kielet vaan itse asiassa valtava määrä niin kutsu­tuista ‘indo­eurooppa­laisista’ kielistä, mukaan lukien kreikka, venäjä ja jopa mui­nainen sanskrit, ovat yhtey­dessä tällä tavoin. Jos kiistät indo­eurooppa­laisten kielten suku­lai­suuden, sinun pitäisi sanoa myös (alla olevan) taulukon, johon on listattu eri kielillä samaa tarkoit­tavia ja saman­tapai­silta kuulos­tavia sanoja, olevan täynnä usko­matto­mia yhteen­sattumia.

Tämä tarkoittaa, että kaiken toden­näköi­syyden mukaan kaikilla näillä kielillä, lukuun otta­matta unkaria (äärim­mäisenä oikealla), on sama ‘edeltäjä’. Kieli­tietei­lijät kutsuvat sitä ‘indo­eurooppa­laiseksi kanta­kieleksi’ ja ovat jopa tehneet melko järkeviä päätte­lyitä siitä mitä jotkut tuon kielen sanat olisivat alun perin olleet.

EglantiSaksaTanskaLatinaEspanjaItaliaRanskaKreikka (nyk.)VenäjäUnkari
One Eins En Unus Uno Uno Un Ena Odyin Eggy
Two Zwei To Duo Dos Due Deux Dhyo Dva Kettö
Three Drei Tre Tres Tres Tre Trois Tria Tri Három
Four Vier Fire Quattuor Cuatro Quattro Quatre Tessera Chyetirye Négy
Five Fünf Fem Quinque Cinco Cinque Cinq Pente Pyat’ Öt
Mother Mutter Mor Mater Madre Madre Mère Metera Mat’ Anya
Father Vater Far Pater Padre Padre Père Pateras Otyetz Apa
I Ich Jeg Ego Yo Io Je Ego Ya Én
You Du Du Tu Tu Tu Tu Esy Ti Ón
House Haus Hus Domus Casa Casa Maison Spiti Dom Ház
Dog Hund Hund Canis Perro Cane Chien Skylos Sobaka Kutya
Cat Katze Kat Feles* Gato Gatto Chat Gata Koshka Macska
Lion Löwe Løve Leo León Leone Lion Leontari Lyev Oroszlán
Monkey Affe Abe Simius Mono Scimmia Singe Maimouda Obiez’yana Majom
Bear Bär Bjørn Ursus Oso Orso Ours Arkoudha Myedvyed’ Medve
Snake Schlange Slange Serpens Serpiente Serpente Serpent Fidhi Zmyeya Kigyó
Horse Pferd Hest Equus Caballo Cavallo Cheval Alogo Loshad’
Cow Kuh Ko Vacca Vaca Vacca Vache Vodi Korova Tehén
Kun vertailemme eri kielten samaa tarkoittavia sanoja kes­kenään, huo­maam­me niiden välisen ‘suku­lai­suuden’. Italia, espanja, ja ranska ovat sel­västi lähem­pänä toisiaan (ja muinaista latinaa) kuin mikään niistä on esi­merkik­si saksan, englan­nin tai tanskan kanssa. Silti jopa tämä suppea esi­merkki osoittaa suku­laisuu­den kaikkien värillisten sarak­keiden kielten välillä, jotka kaikki kuuluvat indo­eurooppa­laiseen kieli­per­heeseen. (Huom. kreikan ja venäjän kielissä on erilaiset aak­koset, joten ne on muutettu vastaa­maan suun­nilleen meidän aak­kosiamme.) Kiinnos­tavaa kyllä unkari ei kuulu indo­euroop­palaisiin kieliin, kuten näemme värittö­mästä sarak­keesta, vaikka sitä puhuukin kansa­kunta Manner–Euroo­passa. Baskin kieli, nyky–Espan­jassa asuvan ihmis­ryhmän käyttämä kieli, on koko­naan toisesta kieli­perheestä. Mitkään kielet eivät ole sukua oman ryh­mänsä ulko­puolella oleviin kieliin. Tämä on yhden­mukaista sen aja­tuksen kanssa, että jokaisen ryhmän kaikki kielet ovat peräisin yhdestä Baabelin ‘alku­kielestä’ (katso teksti).

* Huom!: Ei Felis, kuten yleisesti luullaan.

Kehittyvätkö kielet?

Kielet muuttuvat selkeästi ja useita kieliä voi syntyä ‘edeltä­jä­kielen’ erkaan­tumisesta, mutta tähän loppuukin ajatus kielten kehityksen suurista yhtäläi­syyk­sistä biologisen evo­luution kanssa.

Kielet ajan myötä - kolme käsitettä.

(A) Evoluutio puu

5546-puu

Evoluutioinen usko kieleistä—kaikki luulta­vasti johdettu yhdestä primi­tiivi­sestä var­hai­sesta kielestä, joka kehittyi eläinten muri­nasta.

(B) Kieli Nurmikko

5546-nurmikko

Ensim­mäisen Moosek­sen kirjan­yleinen (väärä) käsitys Ensim­mäisestä Moosek­sen kirjasta. Kaikki nykyiset kielet syntyi erikseen Babelissa.

(C) Ensim­mäisen Moosek­sen kirjan ajan hedelmä­tarha

5546-hedelmatarha

Ainoa kieli veden­paisu­muksen jälkeen (tietoa veden­paisu­muk­sen edel­tä­väs­tä kielien moni­puolis­tami­sesta ei ole meille annettu) oli Nooan perheen puhuma. Babelissa kukin perhe­ryhmä ohjel­moitiin yhtäkkiä ja yli­luonnolli­sesti eri kielellä. Jokainen näistä luoduista kielistä on moni­puolis­tunut moneksi erillisiksi kieliksi, jotka kaikki liittyvät toisiinsa - kullakin ryhmällä on ‘yhteinen esi–kieli’.
Huomaa, että nämä samat kolme kaaviota koskevat myös muutoksia elävissä olen­noissa. Evo­luutio­uskossa (A) on kaikki lajit, jotka ovat peräisin yhdestä yhteisestä esi–isästä. Väärin­käsityk­sessä (B), kaikki maailman lajit luodaan erikseen ja pysyyvät muuttu­matto­mina ajan myötä. Raamatun todelli­suudessa (C) kukin laji on luotu erik­seen, vaihte­luilla ja moni­puolis­tumisilla joka tyypissä (ei uutta tietoa, siis ei evo­luutiota), myös veden­paisu­muksen jälkeen. Siten sudet, dingot, kojootit jne. ovat kaikki syntyneet esi–isien ‘koiran­lajista,’ polveu­tunut väestystä joka oli arkissa.

Mielestäni on itse asiassa harhaan­johtavaa puhua mistään ‘kielen evo­luu­tiosta’. muu­tok­set kielessä johtuvat pää­asiassa ihmis­kunnan kek­seliäi­syydestä, myötä­syntyi­sestä luovuu­desta ja jousta­vuudesta, eivät valinnan aikaan­saamista satun­naisista geneet­tisistä mutaati­oista. Lisäksi nykyisin tutkitut, kaiken aikaa muut­tuvat kielet näyt­tävät enim­mäk­seen tulevan yksin­ker­tai­sim­miksi, eivät moni­mut­kai­sim­miksi. Jotkut kaikkein alku­kantai­sim­mista” heimoista puhuvat kieliä, joiden kieli­oppi on erittäin moni­mut­kaista.5 Ehkäpä kielen ‘devoluutio’ (rappeu­tu­minen) olisi parempi ilmaisu.

Entä Baabel?

Ensim­mäinen Moosek­sen kirja (1 Moos. 10:32) näyttää viit­taa­van siihen, että ihmisten hajaan­tuminen yli maan tapahtui ta­val­li­sesti suku­kunnit­tain. Luvussa 11 (1 Moos. 11) kerrottu hajot­taminen oli äkil­linen uusien kielten luominen, jonka seurauk­sena ihmiset eivät enää ymmär­täneet toisiaan. Sellai­sessa äärim­mäises­sä ‘kom­muni­kaa­tion kat­kea­mises­sa’ päreet palai­sivat herkästi, epä­luuloja olisi viljalti ja viha­mieli­syydet ajaisivat nopeasti eri kieliä puhuvat ryhmät pois tois­tensa lähei­syy­destä. Kuitenkin yllä mainittu jae viittaa siihen, että jokaisella suku­kunnalla tai ‘heimolla’; olisi pitänyt olla sama kieli, jotta ne olisivat pysyneet koossa.

Koska veden­paisu­muk­sesta oli kulunut vain hyvin vähän aikaa, heimoja ei ole välttä­mättä ollut satoja. Ehkä Jumala loi vain muutaman tusinan erilaisia kieliä, jotta jokaisella heimolla olisi omansa ja Jumalan pää­määrä saa­vu­tet­taisiin nopeasti, kuten tapahtuikin.

Vähitellen, sukupolvi suku­polvelta heimot siirtyivät yhä edemmäs toisis­taan ja jotkut ryhmät sen sisällä irrot­tau­tuivat erillisiksi. Tällä tavalla mitkä tahansa alku­peräi­sistä ‘Baabelin kielistä’, tai kaikki niistä, pystyivät muuttu­maan ja jakautu­maan moniksi erilaisiksi, uusiksi kieliksi, joissa kaikissa oli merkkejä suku­lai­suu­desta.

Suhteellisen lyhyiden ajan­jaksojen kuluessa muutokset enenevät ja synnyttävät erilaisia murteita (esim. englannin murteet Skot­lannissa, Liver­poolissa ja Austra­liassa; Yhdys­valtojen pohjois­osan murre vs. eteläosan murre). Ajan mittaan nämä tulevat niin erilaisiksi, että toisen murteen puhuja ei ymmärrä toista ollenkaan—kriteeri, jonka mukaan ne luoki­tellaan eri kieliksi.6

Kuvat: Michael C. Luddeni292-zig-lion
Eräs Babylonin kuuluisista ‘lasite­tuista leijonista’. Esimerkit muinaisten babylonia­laisten taiteesta ja kulttuurista osoittavat heidän sivili­saa­tionsa olleen erittäin pitkälle kehit­tyneen.
292-zig-ruins
(Kaldean) Uurin zikkuratin muinaiset rauniot Raamatun Aabra­hamin alku­peräi­sellä koti­seudulla.

Näin indo­euroop­pa­laisten kielten ‘kieliperhe’ olisi lähtöisin jostakin Baabelin ‘alku­kielestä’ Kielten sekoit­tamisen jälkeen on kulunut tuhansia vuosia, jolloin koural­lisesta erillisiä (luotuja) kieliä on syntynyt monia satoja kieliryhmiä.

Tämän perusteella voidaan tehdä ennuste, jonka mukaan nykyi­sessä maailmassa olevat lukuisat kielet pitäisi olla mahdollista ryhmitellä ‘perheiksi’ samaan tapaan kuin indo­euroop­pa­laisten kielten kieliperhe. Mutta näiden ‘perheiden’ välillä ei pitäisi olla linkkejä. Tämä siksi, että tässä mallissa jokainen erillinen kieli­perhe on haarau­tunut alku­peräi­sistä Baa­belin ‘alku­kielistä’, jotka taas eivät ole synty­neet aikai­sempien edel­täjä­kielien muuttu­misen tulo­ksena.

Tämä sopiikin havain­toi­himme. Ajatellaan esi­merkik­si sino­aasia­laista kieli­perhettä, johon sisältyy kiina, japani ja korea. Ei ole todisteita siitä, että se olisi peräisin ;‘yhteisestä edel­täjä­kielestä’, joka olisi yhteinen indo­eurooppa­laisten kielten kanssa—tai minkään muun­kaan toiseen kieli­perhee­seen kuuluvan kielen kanssa.

Kielet alkavat kuolla suku­puuttoon eivätkä kieli­tieteilijät ole tutkineet monia­kaan niistä. Arviot erilaisten ‘kieli­perhei­den’ määristä vaihte­levat ja niitä on vaikea tehdä. Mutta arviot ovat yleensä 8–20 paik­keilla (tyy­pil­li­sim­min 12–13). Tämä sopii erittäin hyvin Ensim­mäisen Moosek­sen kirjan kuvauk­siin.

Kehitysopin kan­nattajat ovat yrittäneet kovasti ‘linkittää’ erilaisia kieli­perheitä niin, että ne viittaisivat yhteiseen edeltä­jäkieleen. Toisin sanoen he yrittävät osoittaa alku­peräisten indo­euroop­pa­laisten ja sino­aasia­laisten kielten olevan peräisin jostakin niitä edeltä­västä kielestä. Mutta heidän yri­tyk­sensä ovat olleet tulok­set­tomia. Todisteet ovat lois­tavan yhden­mukaisia sen ajatuk­sen kanssa, että pieni määrä Baabe­lissa erillään luotuja kieliä on jakaan­tunut nykyiseksi kielten moni­muotoi­suudeksi.

Lähdeluettelo ja kommentit

  1. Tässä kohden oleva heprean­kielinen teksti voidaan käsittää usealla eri tavalla. Se voi tarkoittaa, että tornin oli tarkoitus ulottua taivaa­seen, jolloin tämä tarkoittaisi kieli­kuvana, että se olisi vaikuttavan korkea (aivan niin kuin puhumme ‘taivaita hipovista’ tai saksaksi wolkenkratzer ‘pilviä hipovista’ rakennuksista). Teksti voi tarkoittaa myös, että tornin huippu olisi, kuten joissakin muinaisen Babylonian (Baabel) zikku­rateissa, avoinna taivasta kohden, aivan niin kuin tuon ajan epä­jumalien palvontaa varten olevissa jätti­mäisissä astro­logisissa observa­torioissa. Palaa tekstiin.
  2. Vuoden 1611 alku­peräis­teos sisälsi apokryfiset kirjat ja 8 000 reuna­huomau­tusta, ehdottaen vaihto­ehtoisia käännöksiä sekä epä­var­muutta joistakin alku­peräis­kieli­sistä sanoista. Siinä käytettiin erilaista kirjoitus­tapaa, kuten Iesus (nyk. Jesus [Jeesus]), Iehovah (nyk. Jehovah [Jehova]) ja beleeve (nyk. believe [uskoa]). Palaa tekstiin.
  3. Myös television ‘samanlaistava’ vaikutus kieleen hidastaa kielen erilais­tumista ja saattaa olla jopa vas­tuussa joistakin esim. Australiassa ja Yhdysvalloissa puhutun englannin lähen­tymi­sistä. Palaa tekstiin.
  4. Analysoimalla yhteisiä piirteitä kieli­tieteilijät pystyvät selvit­tämään romaa­nisten kielten erkaan­tuneen yhteisestä edel­täjä­kielestään myöhem­min kuin tämä kieli erkaantui ger­maa­nisten kielten (englanti, hollanti, saksa jne.) yhteisestä edel­täjästä. Palaa tekstiin.
  5. Linton, R., The Tree of Culture, Alfred A. Knopf, New York, 1955, s. 9. Palaa tekstiin.
  6. Joskus toisen kielen ymmär­tämättö­myyden kriteeri jää tois­sijaiseksi verrat­tuna poliittisiin perus­teisiin—esim. norja, tanska ja ruotsi. Huomioi myös, että jokainen yksilö puhuu hieman eri tavalla kuin muut—yksilön persoo­nallisia kieli­muotoja kutsutaan idiolekteiksi. Palaa tekstiin.